Siirry sisältöön

Tulos plussalla, tili tyhjä

Otetaan keksitty, mutta valitettavan tutun kuuloinen esimerkki. Tilinpäätös valmistuu, ja tuloslaskelman alarivillä komeilee 60 000 euron voitto. Yrittäjä on tyytyväinen siihen asti, kun avaa kuun lopussa pankkisovelluksen. Palkat pitäisi maksaa, ennakkoverot erääntyvät, ja tilillä on rahaa ehkä puoleen siitä. Kirjanpitäjälle esitetään silloin aina sama kysymys: minne se raha katosi?

Vastaus on yksinkertainen, vaikka se ei lohduta: tulos ja kassa ovat eri asioita. Tuloslaskelma kertoo, kannattiko toiminta. Kassavirta kertoo, mistä raha tuli ja minne se meni. Näiden kahden väliin mahtuu yllättävän paljon euroja.

Ensimmäinen syyllinen ovat myyntisaamiset. Kun laskutat asiakasta, myynti näkyy tuloksessa heti. Raha tulee tilille vasta, kun asiakas maksaa. Jos asiakkaasi maksavat myöhässä tai jos laskutit tilikauden lopussa paljon ja laskut ovat vielä auki, tuloksesi näyttää hyvältä, mutta rahat ovat yhä asiakkaan tilillä. Myöhästyneet maksut syövät kassaa hiljaa ja huomaamatta.

Toinen syyllinen ovat investoinnit. Ostat koneen tai laitteen ja maksat sen heti. Tuloslaskelmassa kone ei kuitenkaan näy kerralla kuluna, vaan poistoina usean vuoden ajan. Kassasta lähti koko summa, tuloksesta vain siivu. Siinä on helppo hämääntyä.

Kolmas syyllinen on rahoitus. Lainan lyhennykset vievät rahaa tililtä, mutta ne eivät ole kuluja tuloslaskelmassa. Yritys voi siis olla kannattava ja silti tiukilla, koska iso osa voitosta kuluu velan maksuun. Jos taas suunniteltu rahoitus viivästyy ja investointi on jo ehditty maksaa omasta kassasta, kiristys tuntuu heti.

Neljäs syyllinen on joukko muita tekijöitä, joista tutuin on varasto. Hyllyyn ostettuihin tarvikkeisiin tai myytäviin tuotteisiin sitoutunut raha ei näy tuloksessa kuluna ennen kuin tavara myydään tai käytetään. Ostolasku on silti maksettu, ja raha makaa hyllyssä.

Kun nämä lasketaan yhteen, kuva selkenee. Jatketaan samalla keksityllä esimerkillä, eli luvut ovat havainnollistavia, eivät minkään oikean yrityksen. Tulos on 60 000 euroa. Siitä on jo vähennetty koneen poisto 10 000 euroa. Poisto ei kuitenkaan vienyt tililtä euroakaan, joten se lisätään takaisin, ja ollaan 70 000 eurossa. Myyntisaamiset kasvoivat vuoden aikana 40 000 eurolla, eli sen verran myynnistä on vielä maksamatta. Jäljelle jää 30 000 euroa. Uusi kone maksoi 50 000 euroa, joten ollaan 20 000 euroa miinuksella. Päälle tulevat lainanlyhennykset, 25 000 euroa. Kassa väheni siis vuoden aikana 45 000 eurolla, samana vuonna, kun yritys teki 60 000 euroa voittoa. Kukaan ei varastanut mitään, eikä kirjanpidossa ole virhettä. Raha vain meni muualle kuin tulosriville.

Tällaisen erittelyn pitäisi olla yrittäjän omissa käsissä eikä pelkästään kirjanpitäjän päässä. Siksi meillä on käytössä PPR, jonka kassavirta-analyysillä rahan liikkeet saa näytettyä yrittäjälle selkokielellä. Tarkoitus ei ole lisätä paperipinoon yhtä "raporttia" lisää, vaan vastata siihen yhteen kysymykseen, joka jokaista yrittäjää oikeasti kiinnostaa: minne raha meni?

"Näen saldon pankista, en minä mitään analyysia tarvitse", sanoo moni. Saldo kertoo kyllä, paljonko rahaa on nyt. Se ei kerro, miksi rahaa on vähemmän kuin tuloksen perusteella pitäisi, eikä sitä, mitä tulevina kuukausina tapahtuu. Vasta kassavirta-analyysi erottaa toisistaan liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen vaikutukset. Silloin ongelmaan voi tarttua ajoissa: tehostaa perintää, ajoittaa seuraavan koneostoksen järkevämmin tai neuvotella rahoituksen uudelleen ennen kuin tili on tyhjä. Saldoa tuijottamalla huomaat ongelman vasta, kun se on jo käsissä.

Kysy siis kirjanpitäjältäsi, minne rahasi oikeasti katoaa, ja vaadi vastaus selkokielellä äläkä tyydy tililuetteloon. Jos kirjanpitäjäsi sattuu olemaan Adepta, kysäise: "Pidetäänkö virkistävä keskustelu kassavirrasta?"

Jukka Taskinen